Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikonloppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viikonloppu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Sus on kaikki mitä ikinä haluun

Otettiin aurinkoa ja valvottiin miekkosen nurmikon leikkuuta

Lasitimanttei sun kaulalla, auringonkultaa hiuksissa
Onnee ei saa rahalla, eikä aitoa kauneutta Mennään poimii kastehelmii, pitkästä heinikosta Kultaa, helmii, lasitimanttei



Takana mukava viikonloppu. Lauantaina meni alennusmyynneissä, illalla käytiin Ninjan kanssa jäljestämässä, meni ok, alku oli aika sähläämistä, muyta siitä taas lähti sujumaan ja keppjä nousi. Pari jäi jäljelle, yhden merkkas, mut ei ilmassu, huomautin, niin ilmasi ja seuraavat nousi. Kyllä se siitä! Mutta edelleen kiire pilaa tarkkuuta, ja motivaatio jäljestykseen on niin kova, että ei meinaa ehtiä nostaa keppejä.

Sunnuntaina pitkästä aikaa ei niin kiiramaista menoa. Käytiin miekkosen kanssa sisävesiristeilyllä. Olipas kivaa, sää oli muutenmkiva, mutta tuuli oli välillä todella viileä. Mukava päivä ♡



maanantai 16. maaliskuuta 2015

"Täältä tulee taas tämä ihana pusukone"

Eilen käytiin siis mätsäreissä pyörähtämässä. Huh, että oltiin Ninjan kanssa puhki. "Näyttelypaikalla" meni aikaa noin 4 tuntia, oltiin aika aikasessa liikenteessä, sen lisäksi isoissa pennuissa, joihin Ninja siis kuului, oli ilmottautuneita n. 40 koirulia. Huh.

Aikaisesta tapahtumapaikalla olosta johtuen saatiinkin numeroksi "jo" 10. Meidän kanssa kehässä oli tervu. Me lähettiin avoimin mielin liikenteeseen, "lahjattomat reenaa"- asenteella. Kehäkäytös oli kuitenkin ok. Aluksi tuomari tunnusteli Ninjan läpi ja kahtoi hampaat, hyvin meni. Neiti antoi tuomarille hillityt pusut ja melkein pysyi aloillaan, mitä nyt vähän ois voinu syliinkijnpuskeutua, mutta ihmeenkin hillitty käytös. Bra. Juokseminen oli aluksi kamalaa pomppimista, kiitos meikäläisen idean pitää namia kädessä. No alkoi sujua paremmin. Seisotusharjoitukset oli vissiin jäänyt joltain tekemättä, krhm. N painoi pyllyn maahan, kun alettiin puhua seisomisesta. No kyllä se ihan hyvin pysyi seisomassaki pieniä hetkiä. Tuomari tykkäs Ninjasta sirouden, käytöksen ja metsästyslinjan vuoksi, mutta kuulema vaikean valinnan tuloksena päätyi tervuun.

No ei me siitä sinisestä nauhasta ihan kauheesti nokkiinnuttu, vaan "hetken" kuluttua uudestaan kehään ja tuomari tuumas "täältähän se ihana pusukone tulee". Loppu kehässä ei kuitenkaan sijoituttu.

Kiva kokemus ja harjoitus. Käytös oli alussa turhan rauhaton, ja joka toinen koira ois ollu kiva käydä moikkaamassa. Mutta aika pian rauhoittui, jee! Tehtiin myö myös vähän toko sivulletuloja ja pysymistä häiriössä. Kivasti meni. Mätsärit oli parkkihallissa ja sinne kuljettiin liukuportaita (jotka oli kuitenkin pois päältä) pitkin. Mukavaa oli huomata, ettei tälläista kujaa vieroksunut vaan mentiin kuin vanha tekijä. Monilla oli ongelmia tulla edes parkkihallin sisälle. Sai sitä olla taas omasta rinsessasta ylpeä.

Illalla uni maittoi jo pientä kettutyttöä. On se rakkaus.


keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Kiitos ei ole kirosana

Kännykkäräpsyjä eiliseltä ja viikonlopulta.

 ♡ tämmönen illalla sängyn vieressä

 Voitasko jo jatkaa lenkkeilyä?

 Ihkunen jolla liian pieni (ja repaleinen) heijastinliivi. Kaulanahkapoimuineen.

 ♡

 Ninja♡Nuusku
 Parasta seuraa kotopuolessa. Kissat.

Tyttölöiset.

Ihanimpia ovat aamut, jolloin samaan aikaan kanssasi herää uninen labbiskoira. Kauheimpia aamut, jolloin olet päästänyt labbiskoiran kolme kertaa yön aikana tarpeille vatsavaivojen vuoksi, ja aamullakin kauhealla kiireellä ulos.

Ihania on pitkät lenkit söpöläisen kanssa, jos ei vastaan tule yhtään räyhäävää pikkukoiraa.

Ihanaa on tulla kotiin, kun vastaa hiippailee jälleen ihana uninen labbiskoira.

Ihanaa elämää kera ihanan koiraystävän♡

Treenihommissa ollaan nyt perehdytty takapään käyttöön, seuraamisen käännöksiä ja pyörimistä. Peruuttamistreeniä ja kaikenlaista. Suorat pätkät menee jo ok, täytyy vaan itsellä muistaa, ettei heti mennä koko ajan pitkiä pätkiä ilman palkkaa, kontakti ja motivaatio kärsii.

Mun oma peikko treenissä eli paikkamakuu sitä pitäisi treenata enemmän. Se vaan aina jää, kun se on niin tylsää. Mutta ihan ok sekin sujuu, tosin ei olla hirveässä häiriössä tehty pitkään aikaan. Paineistuu aika herkästi tästä.

Mustia koiria pitäs päästä paljon moikkaamaan. Kuukausi takaperin lenkillä ohitettiin Ninjan kanssa eräs pappa ja musta aika iso ja lihava cockeri, joka ohituksen jälkeen "hyökkäs" Ninjan perään. Ninja loikkas hihnan mitan verran eteenpäin ha säikähettiin molemmat. Tais olla vähän arveluttava koira, ei tullut kuulema oikein toimeen toisten koirien kans. Jesjes. Flexit onkin juuri sellasille koirille oikea valinta! Juu-u. Muut koirat ohitetaan nätisti mut jos sitä muistuttavia koiria näkyy Ninja alkaa vinkua ja häntä menee koipien väliin. Kurjaa. Mutta onneksi muut koirat on Ninjasta ok. Eiköhän nuista mustistakin vielä keretä tykkäämään. Saas nähhä.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Jee jee ee

Viikonloppu vierähti taas maalaismaisemissa Ninjan kanssa. Käytiin la kaverin mökillä ja siellä Ninja jaksoi kaikkien ihmeeksi touhuta koko siellä olo ajan (noin 4 tuntia)! Pari kertaa nukkui ihan pikkuhetkiä, mutta kun ei malttanu. Oli kaksi aikuista mutta lähes samankokoista koirakaveria. Jotka ei tosin tykännyt oikein Ninjan lähestymis ja leikkimisyrityksistä, mutta eii siltikin N oli menossa koko ajan niiden luokse... Huoooh! Muuten ei kyllä arestellut uusia koiria eikä muutenkin oikein mitään. Niinkuin ei kyllä ennenkään.

Ninja kävi mökillä myös uimassa. Itse kaahlailin ja kutsui sitten neitiä niin tuli ja meni niin syvälle, että ei jalat yltänytkään pohjaan (tai pää pinnalle ;). Kävi tuon jälkeen pari kertaa vielä. Rohkea pikkulikka!

Pellolla kirmaillen ja vauhdilla ja ilmeellä tottakai!

Kukkaistyttö neiti

Ojassa yööööäää tassut kastuu
 Viikonloppuna tehtiin yks jälkiruutu nurmikolle. Meni ihan hyvin. Palasi hyvin ruutuun kun kävi poissa, jota ei tosin tehnyt kuin pari kertaa. Nyt ei kertaakaan tullut sellaista "ihmettelytaukoa" vaan koko ajan nokka tuhisi hommissa!

Tänään tehtiin taas jälkeä. Nyt olikin vähän pitempi tauko siinä hommassa. Tein taas tutulle nurmialueelle. Yhden ruudun ja yhden "putken". Ruutu meni hyvin ilman pydähdyksiä ja miettimisiä. Nuuskutteli suurimmaksi osaksi tallattua aluetta, mutta kävi pari kertaa pois ruudusta --> palasi heti takas. Eli luulen, että alkaa pikkuhiljaa mennä oppi perille.

Putki meni kans kivasti. Lähti hienosti etenemään, mutta melko loppupäästä taas se ihmettely ja hömppäily hetki. Rupesi istumaan ja katsomaan mua ja paineistui (?) ilmeisesti minusta ihan yhtäkkiä? En tajua, en itse kyllä tehnyt oikein mitään kun olin vaan hihnan päässä ja kehuin ja sanoin käskyä jälki muutamia kertoja. Mutta jatkoi kuitenkin ku ohjasin sen takaisin jäljelle ja loppu meni kivasti sitten. No täytyy yrittää itse olla vielä enemmän passiivinen ja jos menee hölmöilyksi ja istumiseksi ihan tolleen yhtäkkiä, nii oottaa ratkaiseeko ite paremmin ilman neuvomista vai oottaako siinä vielä tunnin kuluttua :D

Mutta edelleen on niii nastaa pähkäillä ja reenailla tota jälkee. Se on niin mun juttu!

Tässä vielä kuvia siitä kuin iloinen napero oli kun sai kantaa autolta kämpän ovelle mun avaimet!!
Avvaintenkantaja<3




keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Niin ihanaa elämää

No jopas täytyisi yrittää pitää tämä blogin päivitys suhteellisen aktiivisena, nimim. entisten blogien postausväli oli aina liki kuukausi. Nyt kuitenkin ryhdistäydyn ja koitan pitää tämän edes suhteellisen aktiivisena, että saisin tänne kirjoiteltua treenipäiväkirjan tapaista asiaa myös.


Ensimmäinen viikko ja muutama päivä lisää on mennyt kivasti. Ninja on reipas, rohkea ja iloinen pentu. Viime viikonloppuna käytiin miekkosen ja koirien kanssa minun kotopuolessa Suomussalmella. Noin kolmen tunnin matka meni hienosti, välissä pysähdyttiin pissalle, muuten neiti nukkui lähes koko matkan. Ninja matkustaa vielä apparin jalkotilassa, pitäisi saada autoon toinen häkki. No menee se vielä näinkin, kun voimme harjoitella erikseen kotona Ninjan kanssa autohäkissä oloa, kun jätämme Pihkan kotiin. Ei siinäkään enää niin suurta ongelmaa kuin aluksi kamala huuto-orkesteri ja ulina kun pieni ja viaton koiralapsi lukitaan häkkiin?? Nyt siis matkustetaan jo ihan kivasti myös häkissä, jos ulinaa alkaa kuulua murahdan ja neiti on hiljaa. Nyt on ollu viileämpiä päiviä niin autossa matkaaminenkin on ihan kivaa touhua.



Mitäkö me sitten ollaan jo ehitty treenata? No..
Tottis/toko juttuja elikkä istumista, maahanmenoa, katsekontaktia, sivulle tuloa. Kaikkea vaihtelevasti. Kirjoitan nyt itselle muistiin miten mikäkin sujuu:

ISTU: Aina aluksi vahvistan käsimerkillä ekoilla kerroilla, sitten pelkkä käsky. Menee kivasti, tosin välillä huitoo etutassuilla, että ny se nami jo. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. etutassut ja pylly maassa -> nami. suht hyvin pysyy jos kehun rauhallisesti hyvä, muuten voi innnostua ja nousta.

TÄÄLLÄ: eli katsekontakti. Aluksi oli tosi vaikeaa, ekat treenit ei vielä ollenkaan tajunnut juttua, no jätin sitten vielä pennulle mietintään tämän. No seuraavalla treenillä onnistui sitten jo kivasti. Nyt harjoitellaan vaihtelevasti katsekontaktin kestoa ja nopeaa reakointia käskyyn. Näppärä Napero.

MAAHAN: Maahan menoa alettiin harjoitella niin, että ohjasin N:n tavallaan jalan alta, että sen oli pakko painaa myös pylly maahan, kun joutui ns. ryömimään jalan ali. Istun siis itse maassa ja laitan jalan koukkuun ja ohjaan pennun sen ali. Nyt ollaan jätetty jalkaa jo pois, aluksi teen muutaman toiston jalan ali ja loput toistot pelkällä käsimerkillä. Tässä täytyy vain muistaa ohjaajalla, että käsky ennen ohjaamista!! Kivasti alkaa pylly tippua myös alas, mutta tässäkin sitä kähmintää käpälillä tahtoo olla. Eli siihen huomiota jatkossa.

SIVU: Sivulle tuloja ollaan otettu vain muutama kerta, ohjaan jalan mukana lenkin ja sitten sivulle ja perusasentoon. Tässäkin sitä käpälähommaa ilmenee aina välillä, mutta ei niin häirtisettävästi.

Imuttamista ollaan myös harjoiteltu. Kivasti toimii ja samalla vääntelen ja kääntelen eri suuntaan, että tulisi käytettyä myös sitä takapäätä. Hyvin sujuu ja nätisti ottaa namia kädestä, eikä näyki tai pure.

Tottistouhujen lisäksi ollaan harjoiteltu "noutoa", erilaisten esineiden suuhunottoa, jälkeä ja sisälläkin namietsintää. Leikkimistä unohtamatta!

"NOUTO": Saatiin kasvattajalta mukaan pentudammy. Sillä ollaan muutamia kertoja harjoiteltu noutoa. Tuo ihan kivasti mulle heti kun kutsun ja kehun, mutta muutamia kertoja on tehnyt sitä, että käy näyttämässä, mutta lähteekin toiseen suuntaan ja jää mähnäämään itekseen. No täytyy tehdä aina vain yksi kaksi onnistunutta suoristusta ja vaihattaa dami namiin lopuksi.
Leluja ja muita tuo kivasti, joten kaikista niistä saa aina vahvistettua, ja kyllä se aina kuitenkin tuo vaikka mitä, että ei tässä mitää ongelmaa (ainakaan vielä).

JÄLKI: Jäljestystä ollaan tehty nyt kahtena eri kertana, ekalla kerralla tein yhden namiruudun. Hienosti nuuskutti nenu ja jäi into sinne jäljelle mennä takaisin. Toisella kerralla tein kaksi namiruutua, ja nekin hienosti meni, aluksi ohjaus ruudulle meni susille kun rupesi tarjoamaan istumista ja muuta kun osoitin maahan ja sanoin JÄLKI. No sitten hokas pyörimisen jälkeen, että täällä haisee ruoka ja nokka alko pelittää. Molempina kertoina tein jäljet nurmikkoalueella ja toisella kerralla oli hieman häiriötä läheisellä lenkkipolulla kulkevia pyöriä ja lapsien kiljuntaa, mutta ne ei häirinnyt yhtään. Jes!
Nyt käytiin eilen Mustissa ja Mirrissa testaamassa valjaita, että saadaan käyttöön jäljelle, että ehdollistuisi siihen, että jäljellä valjaat päällä. Kaupassa käyttäytyi hyvin ja sai paljon kehuja myyjiltä reippaudellaan ja kyllä sielläkin ihmeteltiin kuinka nuin pikkuinen pentu on nuin rohkea ja reipas. On mulla kyllä hieno pentu! Jospa nuo valjaat olisi sopivat niin kauan, että voi siirtyä isoihin valjaisiin, jotka mulla on jo valmiina oottamassa. Harmittaa kyllä, kun eilen oli tarkoitus käydä iltaruuasta tekemässä pari namiruutua taas, mutta sade pilasi suunnitelmat, jospa tänään ois parempi tuuri ja saatais testata valjaita ihan "tositoimissa" :--)

No leikkimisestä voisin sen verran sanoa, että saalistaa kivasti ja taistelee myös. Toki ihan heppoisasti aina annan heti voittaa ja tuo voiton jälkeen lelua mulle. Kehun ja rapsuttelen koiraa. Sitten "varastan" lelun ja annan vielä voittaa ja kehun niin vietävästi kun tulee näyttämään mulle. Sitten otan lelun ja teen vielä saalisliikettä ja vien lelun pois, jotta jäis kipinää jatkaa leikkiä. Muutama kerta ollaan tehty ja innokas penska on leikkkimään.

Muutenkin arki on sujunut ihan kivasti. Onneksi työt menee nyt kivasti, ettei pennun ole tarvinut olla vielä kovin pitkiä aikoja yksin kotona. Yksinolokin on alkanut sujua paremmin ja paremmin. Ei ainakaan ala heti ulista ja vinkua kun laitan sen pentuaitaukseen. Ja kun tulen takaisin kotiin yleensä nousee makaamasta ja venyttelee eli jospa se siitä!