Eilen käytiin siis mätsäreissä pyörähtämässä. Huh, että oltiin Ninjan kanssa puhki. "Näyttelypaikalla" meni aikaa noin 4 tuntia, oltiin aika aikasessa liikenteessä, sen lisäksi isoissa pennuissa, joihin Ninja siis kuului, oli ilmottautuneita n. 40 koirulia. Huh.
Aikaisesta tapahtumapaikalla olosta johtuen saatiinkin numeroksi "jo" 10. Meidän kanssa kehässä oli tervu. Me lähettiin avoimin mielin liikenteeseen, "lahjattomat reenaa"- asenteella. Kehäkäytös oli kuitenkin ok. Aluksi tuomari tunnusteli Ninjan läpi ja kahtoi hampaat, hyvin meni. Neiti antoi tuomarille hillityt pusut ja melkein pysyi aloillaan, mitä nyt vähän ois voinu syliinkijnpuskeutua, mutta ihmeenkin hillitty käytös. Bra. Juokseminen oli aluksi kamalaa pomppimista, kiitos meikäläisen idean pitää namia kädessä. No alkoi sujua paremmin. Seisotusharjoitukset oli vissiin jäänyt joltain tekemättä, krhm. N painoi pyllyn maahan, kun alettiin puhua seisomisesta. No kyllä se ihan hyvin pysyi seisomassaki pieniä hetkiä. Tuomari tykkäs Ninjasta sirouden, käytöksen ja metsästyslinjan vuoksi, mutta kuulema vaikean valinnan tuloksena päätyi tervuun.
No ei me siitä sinisestä nauhasta ihan kauheesti nokkiinnuttu, vaan "hetken" kuluttua uudestaan kehään ja tuomari tuumas "täältähän se ihana pusukone tulee". Loppu kehässä ei kuitenkaan sijoituttu.
Kiva kokemus ja harjoitus. Käytös oli alussa turhan rauhaton, ja joka toinen koira ois ollu kiva käydä moikkaamassa. Mutta aika pian rauhoittui, jee! Tehtiin myö myös vähän toko sivulletuloja ja pysymistä häiriössä. Kivasti meni. Mätsärit oli parkkihallissa ja sinne kuljettiin liukuportaita (jotka oli kuitenkin pois päältä) pitkin. Mukavaa oli huomata, ettei tälläista kujaa vieroksunut vaan mentiin kuin vanha tekijä. Monilla oli ongelmia tulla edes parkkihallin sisälle. Sai sitä olla taas omasta rinsessasta ylpeä.
Illalla uni maittoi jo pientä kettutyttöä. On se rakkaus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sosiaalistaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sosiaalistaminen. Näytä kaikki tekstit
maanantai 16. maaliskuuta 2015
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Pähkäilyä
Täällä jo kovasti ootellaan, että lumet sulaa ja päästäis maastolajien pariin. Jälki♡ Mutta ei vielä kovin lupaavalta ole näyttänyt sen suhteen, täällä Kuopiossakaan. No muutama lämmin ja aurinkoinen päivä lisää niin jee!
Toko rintamalla ollaan edetty aika hitaan puoleisesti vaikka päivittäin treenaillaankin. Nyt uusi problema seuraamisessa on perässä laahaus, ainakin namilla palkatessa pitemmällä pätkällä kuin 5 askelta. Huoh. Aina joutuu tinkimään joko asenteesta tai paikasta näköjään. Kivaa tuon kanssa on touhuta, mutta samalla myös todella haastavaa - himmailusta innostaminen johtaa yleensä ylilyönteihin. Kuitenkin aika ohjaajapehmeä, mutta samalla myös kamalan periksiantamaton. Jääviä pitäis alkaa treenata jos koittaa vielä vanhoilla säännöillä korkata kesällä tokon aloluokan. Huh, on kyllä vielä paljon hommaa, mutta seuraamisen käännöksissä ollaan nyt edistytty kivasti.
Nyt on jokin ihmeellinen "mörköikä" päällä. Rinsessasta iltalenkillä joka toinen roskis tai hiekka-astia näyttää kauempaa hirviöltä. Kohti kyllä mennään, mutta häntä ylhäällä omituisesti tepsutellen, kunnes hokataa "ai tää onkin tää sama roskis kuin eilen heh". Eilen iltalenkillä suurta ihmetystä aiheutti lenkkipolun varrella olevasta talosta kuulunut jonkun musiikkisoittimen kumma ääni. Sen jälkeen Ninja päätti, että tottakai sieltä perästä kohta joku trumbettia soittava mörkö vähintäänkin hyökkää. No eiköhän tästä yli päästä, kun niin yllättäen tällainen mörköily alkoikin. Muutenkin on vähän epävarmuutta ilmassa.
Viikonloppuna ois tarkotus mennä mätsäreihin rinsessan kanssa. Saa nähä kuinka siellä käy. Ei olla kauheesti misseilyä reenattu, eikä varmaan oikein ehitäkään, että voi olla, että melkoiset ilohypppelyt saattaa tuomari saada osakseen. Riippu toki mieltääkö Ninja sen mukavaksi vai hirviöksi ihmisolennoksi. No avoimin mielin ollaan menossa, ekaa kertaa siis.
Tällanen pikkukoira iltalenkin jälkeen oottaa pyyhkeeseen kuivaamisoperaatiota (ja iltaruokaa). "En varmana kato kameraan"
Toko rintamalla ollaan edetty aika hitaan puoleisesti vaikka päivittäin treenaillaankin. Nyt uusi problema seuraamisessa on perässä laahaus, ainakin namilla palkatessa pitemmällä pätkällä kuin 5 askelta. Huoh. Aina joutuu tinkimään joko asenteesta tai paikasta näköjään. Kivaa tuon kanssa on touhuta, mutta samalla myös todella haastavaa - himmailusta innostaminen johtaa yleensä ylilyönteihin. Kuitenkin aika ohjaajapehmeä, mutta samalla myös kamalan periksiantamaton. Jääviä pitäis alkaa treenata jos koittaa vielä vanhoilla säännöillä korkata kesällä tokon aloluokan. Huh, on kyllä vielä paljon hommaa, mutta seuraamisen käännöksissä ollaan nyt edistytty kivasti.
Nyt on jokin ihmeellinen "mörköikä" päällä. Rinsessasta iltalenkillä joka toinen roskis tai hiekka-astia näyttää kauempaa hirviöltä. Kohti kyllä mennään, mutta häntä ylhäällä omituisesti tepsutellen, kunnes hokataa "ai tää onkin tää sama roskis kuin eilen heh". Eilen iltalenkillä suurta ihmetystä aiheutti lenkkipolun varrella olevasta talosta kuulunut jonkun musiikkisoittimen kumma ääni. Sen jälkeen Ninja päätti, että tottakai sieltä perästä kohta joku trumbettia soittava mörkö vähintäänkin hyökkää. No eiköhän tästä yli päästä, kun niin yllättäen tällainen mörköily alkoikin. Muutenkin on vähän epävarmuutta ilmassa.
Viikonloppuna ois tarkotus mennä mätsäreihin rinsessan kanssa. Saa nähä kuinka siellä käy. Ei olla kauheesti misseilyä reenattu, eikä varmaan oikein ehitäkään, että voi olla, että melkoiset ilohypppelyt saattaa tuomari saada osakseen. Riippu toki mieltääkö Ninja sen mukavaksi vai hirviöksi ihmisolennoksi. No avoimin mielin ollaan menossa, ekaa kertaa siis.
Tällanen pikkukoira iltalenkin jälkeen oottaa pyyhkeeseen kuivaamisoperaatiota (ja iltaruokaa). "En varmana kato kameraan"
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Niin ihanaa elämää
No jopas täytyisi yrittää pitää tämä blogin päivitys suhteellisen aktiivisena, nimim. entisten blogien postausväli oli aina liki kuukausi. Nyt kuitenkin ryhdistäydyn ja koitan pitää tämän edes suhteellisen aktiivisena, että saisin tänne kirjoiteltua treenipäiväkirjan tapaista asiaa myös.
Ensimmäinen viikko ja muutama päivä lisää on mennyt kivasti. Ninja on reipas, rohkea ja iloinen pentu. Viime viikonloppuna käytiin miekkosen ja koirien kanssa minun kotopuolessa Suomussalmella. Noin kolmen tunnin matka meni hienosti, välissä pysähdyttiin pissalle, muuten neiti nukkui lähes koko matkan. Ninja matkustaa vielä apparin jalkotilassa, pitäisi saada autoon toinen häkki. No menee se vielä näinkin, kun voimme harjoitella erikseen kotona Ninjan kanssa autohäkissä oloa, kun jätämme Pihkan kotiin. Ei siinäkään enää niin suurta ongelmaa kuin aluksi kamala huuto-orkesteri ja ulina kun pieni ja viaton koiralapsi lukitaan häkkiin?? Nyt siis matkustetaan jo ihan kivasti myös häkissä, jos ulinaa alkaa kuulua murahdan ja neiti on hiljaa. Nyt on ollu viileämpiä päiviä niin autossa matkaaminenkin on ihan kivaa touhua.
Mitäkö me sitten ollaan jo ehitty treenata? No..
Tottis/toko juttuja elikkä istumista, maahanmenoa, katsekontaktia, sivulle tuloa. Kaikkea vaihtelevasti. Kirjoitan nyt itselle muistiin miten mikäkin sujuu:
ISTU: Aina aluksi vahvistan käsimerkillä ekoilla kerroilla, sitten pelkkä käsky. Menee kivasti, tosin välillä huitoo etutassuilla, että ny se nami jo. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. etutassut ja pylly maassa -> nami. suht hyvin pysyy jos kehun rauhallisesti hyvä, muuten voi innnostua ja nousta.
TÄÄLLÄ: eli katsekontakti. Aluksi oli tosi vaikeaa, ekat treenit ei vielä ollenkaan tajunnut juttua, no jätin sitten vielä pennulle mietintään tämän. No seuraavalla treenillä onnistui sitten jo kivasti. Nyt harjoitellaan vaihtelevasti katsekontaktin kestoa ja nopeaa reakointia käskyyn. Näppärä Napero.
MAAHAN: Maahan menoa alettiin harjoitella niin, että ohjasin N:n tavallaan jalan alta, että sen oli pakko painaa myös pylly maahan, kun joutui ns. ryömimään jalan ali. Istun siis itse maassa ja laitan jalan koukkuun ja ohjaan pennun sen ali. Nyt ollaan jätetty jalkaa jo pois, aluksi teen muutaman toiston jalan ali ja loput toistot pelkällä käsimerkillä. Tässä täytyy vain muistaa ohjaajalla, että käsky ennen ohjaamista!! Kivasti alkaa pylly tippua myös alas, mutta tässäkin sitä kähmintää käpälillä tahtoo olla. Eli siihen huomiota jatkossa.
SIVU: Sivulle tuloja ollaan otettu vain muutama kerta, ohjaan jalan mukana lenkin ja sitten sivulle ja perusasentoon. Tässäkin sitä käpälähommaa ilmenee aina välillä, mutta ei niin häirtisettävästi.
Imuttamista ollaan myös harjoiteltu. Kivasti toimii ja samalla vääntelen ja kääntelen eri suuntaan, että tulisi käytettyä myös sitä takapäätä. Hyvin sujuu ja nätisti ottaa namia kädestä, eikä näyki tai pure.
Tottistouhujen lisäksi ollaan harjoiteltu "noutoa", erilaisten esineiden suuhunottoa, jälkeä ja sisälläkin namietsintää. Leikkimistä unohtamatta!
"NOUTO": Saatiin kasvattajalta mukaan pentudammy. Sillä ollaan muutamia kertoja harjoiteltu noutoa. Tuo ihan kivasti mulle heti kun kutsun ja kehun, mutta muutamia kertoja on tehnyt sitä, että käy näyttämässä, mutta lähteekin toiseen suuntaan ja jää mähnäämään itekseen. No täytyy tehdä aina vain yksi kaksi onnistunutta suoristusta ja vaihattaa dami namiin lopuksi.
Leluja ja muita tuo kivasti, joten kaikista niistä saa aina vahvistettua, ja kyllä se aina kuitenkin tuo vaikka mitä, että ei tässä mitää ongelmaa (ainakaan vielä).
JÄLKI: Jäljestystä ollaan tehty nyt kahtena eri kertana, ekalla kerralla tein yhden namiruudun. Hienosti nuuskutti nenu ja jäi into sinne jäljelle mennä takaisin. Toisella kerralla tein kaksi namiruutua, ja nekin hienosti meni, aluksi ohjaus ruudulle meni susille kun rupesi tarjoamaan istumista ja muuta kun osoitin maahan ja sanoin JÄLKI. No sitten hokas pyörimisen jälkeen, että täällä haisee ruoka ja nokka alko pelittää. Molempina kertoina tein jäljet nurmikkoalueella ja toisella kerralla oli hieman häiriötä läheisellä lenkkipolulla kulkevia pyöriä ja lapsien kiljuntaa, mutta ne ei häirinnyt yhtään. Jes!
Nyt käytiin eilen Mustissa ja Mirrissa testaamassa valjaita, että saadaan käyttöön jäljelle, että ehdollistuisi siihen, että jäljellä valjaat päällä. Kaupassa käyttäytyi hyvin ja sai paljon kehuja myyjiltä reippaudellaan ja kyllä sielläkin ihmeteltiin kuinka nuin pikkuinen pentu on nuin rohkea ja reipas. On mulla kyllä hieno pentu! Jospa nuo valjaat olisi sopivat niin kauan, että voi siirtyä isoihin valjaisiin, jotka mulla on jo valmiina oottamassa. Harmittaa kyllä, kun eilen oli tarkoitus käydä iltaruuasta tekemässä pari namiruutua taas, mutta sade pilasi suunnitelmat, jospa tänään ois parempi tuuri ja saatais testata valjaita ihan "tositoimissa" :--)
No leikkimisestä voisin sen verran sanoa, että saalistaa kivasti ja taistelee myös. Toki ihan heppoisasti aina annan heti voittaa ja tuo voiton jälkeen lelua mulle. Kehun ja rapsuttelen koiraa. Sitten "varastan" lelun ja annan vielä voittaa ja kehun niin vietävästi kun tulee näyttämään mulle. Sitten otan lelun ja teen vielä saalisliikettä ja vien lelun pois, jotta jäis kipinää jatkaa leikkiä. Muutama kerta ollaan tehty ja innokas penska on leikkkimään.
Muutenkin arki on sujunut ihan kivasti. Onneksi työt menee nyt kivasti, ettei pennun ole tarvinut olla vielä kovin pitkiä aikoja yksin kotona. Yksinolokin on alkanut sujua paremmin ja paremmin. Ei ainakaan ala heti ulista ja vinkua kun laitan sen pentuaitaukseen. Ja kun tulen takaisin kotiin yleensä nousee makaamasta ja venyttelee eli jospa se siitä!
Ensimmäinen viikko ja muutama päivä lisää on mennyt kivasti. Ninja on reipas, rohkea ja iloinen pentu. Viime viikonloppuna käytiin miekkosen ja koirien kanssa minun kotopuolessa Suomussalmella. Noin kolmen tunnin matka meni hienosti, välissä pysähdyttiin pissalle, muuten neiti nukkui lähes koko matkan. Ninja matkustaa vielä apparin jalkotilassa, pitäisi saada autoon toinen häkki. No menee se vielä näinkin, kun voimme harjoitella erikseen kotona Ninjan kanssa autohäkissä oloa, kun jätämme Pihkan kotiin. Ei siinäkään enää niin suurta ongelmaa kuin aluksi kamala huuto-orkesteri ja ulina kun pieni ja viaton koiralapsi lukitaan häkkiin?? Nyt siis matkustetaan jo ihan kivasti myös häkissä, jos ulinaa alkaa kuulua murahdan ja neiti on hiljaa. Nyt on ollu viileämpiä päiviä niin autossa matkaaminenkin on ihan kivaa touhua.
Mitäkö me sitten ollaan jo ehitty treenata? No..
Tottis/toko juttuja elikkä istumista, maahanmenoa, katsekontaktia, sivulle tuloa. Kaikkea vaihtelevasti. Kirjoitan nyt itselle muistiin miten mikäkin sujuu:
ISTU: Aina aluksi vahvistan käsimerkillä ekoilla kerroilla, sitten pelkkä käsky. Menee kivasti, tosin välillä huitoo etutassuilla, että ny se nami jo. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. etutassut ja pylly maassa -> nami. suht hyvin pysyy jos kehun rauhallisesti hyvä, muuten voi innnostua ja nousta.
TÄÄLLÄ: eli katsekontakti. Aluksi oli tosi vaikeaa, ekat treenit ei vielä ollenkaan tajunnut juttua, no jätin sitten vielä pennulle mietintään tämän. No seuraavalla treenillä onnistui sitten jo kivasti. Nyt harjoitellaan vaihtelevasti katsekontaktin kestoa ja nopeaa reakointia käskyyn. Näppärä Napero.
MAAHAN: Maahan menoa alettiin harjoitella niin, että ohjasin N:n tavallaan jalan alta, että sen oli pakko painaa myös pylly maahan, kun joutui ns. ryömimään jalan ali. Istun siis itse maassa ja laitan jalan koukkuun ja ohjaan pennun sen ali. Nyt ollaan jätetty jalkaa jo pois, aluksi teen muutaman toiston jalan ali ja loput toistot pelkällä käsimerkillä. Tässä täytyy vain muistaa ohjaajalla, että käsky ennen ohjaamista!! Kivasti alkaa pylly tippua myös alas, mutta tässäkin sitä kähmintää käpälillä tahtoo olla. Eli siihen huomiota jatkossa.
SIVU: Sivulle tuloja ollaan otettu vain muutama kerta, ohjaan jalan mukana lenkin ja sitten sivulle ja perusasentoon. Tässäkin sitä käpälähommaa ilmenee aina välillä, mutta ei niin häirtisettävästi.
Imuttamista ollaan myös harjoiteltu. Kivasti toimii ja samalla vääntelen ja kääntelen eri suuntaan, että tulisi käytettyä myös sitä takapäätä. Hyvin sujuu ja nätisti ottaa namia kädestä, eikä näyki tai pure.
Tottistouhujen lisäksi ollaan harjoiteltu "noutoa", erilaisten esineiden suuhunottoa, jälkeä ja sisälläkin namietsintää. Leikkimistä unohtamatta!
"NOUTO": Saatiin kasvattajalta mukaan pentudammy. Sillä ollaan muutamia kertoja harjoiteltu noutoa. Tuo ihan kivasti mulle heti kun kutsun ja kehun, mutta muutamia kertoja on tehnyt sitä, että käy näyttämässä, mutta lähteekin toiseen suuntaan ja jää mähnäämään itekseen. No täytyy tehdä aina vain yksi kaksi onnistunutta suoristusta ja vaihattaa dami namiin lopuksi.
Leluja ja muita tuo kivasti, joten kaikista niistä saa aina vahvistettua, ja kyllä se aina kuitenkin tuo vaikka mitä, että ei tässä mitää ongelmaa (ainakaan vielä).
JÄLKI: Jäljestystä ollaan tehty nyt kahtena eri kertana, ekalla kerralla tein yhden namiruudun. Hienosti nuuskutti nenu ja jäi into sinne jäljelle mennä takaisin. Toisella kerralla tein kaksi namiruutua, ja nekin hienosti meni, aluksi ohjaus ruudulle meni susille kun rupesi tarjoamaan istumista ja muuta kun osoitin maahan ja sanoin JÄLKI. No sitten hokas pyörimisen jälkeen, että täällä haisee ruoka ja nokka alko pelittää. Molempina kertoina tein jäljet nurmikkoalueella ja toisella kerralla oli hieman häiriötä läheisellä lenkkipolulla kulkevia pyöriä ja lapsien kiljuntaa, mutta ne ei häirinnyt yhtään. Jes!
Nyt käytiin eilen Mustissa ja Mirrissa testaamassa valjaita, että saadaan käyttöön jäljelle, että ehdollistuisi siihen, että jäljellä valjaat päällä. Kaupassa käyttäytyi hyvin ja sai paljon kehuja myyjiltä reippaudellaan ja kyllä sielläkin ihmeteltiin kuinka nuin pikkuinen pentu on nuin rohkea ja reipas. On mulla kyllä hieno pentu! Jospa nuo valjaat olisi sopivat niin kauan, että voi siirtyä isoihin valjaisiin, jotka mulla on jo valmiina oottamassa. Harmittaa kyllä, kun eilen oli tarkoitus käydä iltaruuasta tekemässä pari namiruutua taas, mutta sade pilasi suunnitelmat, jospa tänään ois parempi tuuri ja saatais testata valjaita ihan "tositoimissa" :--)
No leikkimisestä voisin sen verran sanoa, että saalistaa kivasti ja taistelee myös. Toki ihan heppoisasti aina annan heti voittaa ja tuo voiton jälkeen lelua mulle. Kehun ja rapsuttelen koiraa. Sitten "varastan" lelun ja annan vielä voittaa ja kehun niin vietävästi kun tulee näyttämään mulle. Sitten otan lelun ja teen vielä saalisliikettä ja vien lelun pois, jotta jäis kipinää jatkaa leikkiä. Muutama kerta ollaan tehty ja innokas penska on leikkkimään.
Muutenkin arki on sujunut ihan kivasti. Onneksi työt menee nyt kivasti, ettei pennun ole tarvinut olla vielä kovin pitkiä aikoja yksin kotona. Yksinolokin on alkanut sujua paremmin ja paremmin. Ei ainakaan ala heti ulista ja vinkua kun laitan sen pentuaitaukseen. Ja kun tulen takaisin kotiin yleensä nousee makaamasta ja venyttelee eli jospa se siitä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






