keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Meillä on aikaa vielä

Oi kultani älä niin huoli vaikka terävä ja viuhuva nuoli saattaa meihinkin osuu kyllä Mitä huominen ottaa, antaa sitä tänään vielä et voi kantaa eikä ne murheet meihin yllä




Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Älä kaunaa mennyttä kanna sen viimein jo lähteä anna takkinsa ottaa ja ovella kiittää Älä pelkoa tulevaisuuden älä onnen tai onnettomuuden me olemme tässä ja nyt ja se riittää Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Joka aamu mä odotan sua niin kuin ihmeellistä ja uutta Ja kun saavut mä tahdon katsoa sua niin kuin ensimmäistä kertaa katsotaan




perjantai 11. heinäkuuta 2014

Vesi- ja pallohullu eli Ninja

Äh ja pläh että on kuuma, mutta toisaalta en valita; ens viikko on lomaa ja toivon kyllä, että nämä säät jatkuu. Toki välissä vois olla jokin vähän viileämpi päivä, mutta ei oo pakko hei!

Ninja on ollut oma Ninjaitsensä.


Saaks ton pallon jo ottaa?
Ollaan taas vähän enemmän tottisteltu. Sivulletuloja, maahan menoa ja istumista. Sekä tietty katsekontaktia ja luonnellisesti luoksetuloa (paljon paljon). Mukavasti neiti Näppärä osaa jo, ainaki istumisen ja luoksetulot on nopeita ja vauhdikkaita. Maahan menoa käsiavulla ja siellä pysymistä, hieno likka. Meinaa vaan vähän alkaa seurailla kättä kun palkkaa, mutta sekin on saatu jo jotenkin kuriin. Sivulletuloja ja perusasentoa ollaan vahvistettu, oikeaa paikkaa ja siinä pysymistä niin kauan kunnes se kuuluisa "vapaa" käsky kuuluu. Ohjaaja vaatii taas kerran pitkää pinnaa ja huumoria tosi tosi tosi paljon, kun Ninja on niin vauhdikas ja innokas ja se ruoka! No hei motivaatiota löytyy!

Ollaan myöskin leikitty, tennispallolla, patukalla. Ja noutojuttuja vähän dummylla. Pitäis kyllä enemmänkin tehä tuota noutoa, mutta se tuntuu toimivan luonnostaan, nii ei kauheesti olla sitten sitä alettu hinkkaamaan. Innokkaastihan tuo ipana kaikkea kantaa ja tuo (paitsi roskat jotka tietää, että mamma ottaa pois huoh). Mutta eipä oo vielä tullu vastaan mitään mitä ei ois suuhunsa suostunu ottamaan, metallista ruokakippoakin kantais, jos vaan sais. Ja vesikuppi on siis meillä keraaminen, jostain syystä! ;)

Leikkijutut sujuu ja innokas vetämään ja taistelemaan leluista ja tuo niitä mulle, joka on superkivaa! Ja leikkiminen muutenkin tuon pirpanan kanssa on lystikästä!

Ninja sai oman päiväkirjan
Treenejä oon ruvennut kirjaamaan ihan käsipelillä vihkoon, jotta pysyis vähän kärryillä siitä mitä ollaa tehty ja onhan se kiva välillä jotakin ihan oikeesti kirjottaa, kun tätä tietokoneen näppistä saa hakata ihan tarpeeksi.

Yksinolot sujuu aikas kivasti, vielä oon pitänyt rajatussa tilassa erillään meidän toisesta koirasta, mutta jahka vielä vähän kasvaa voivat olla samassa tilassa. Tuhoja ei siis ole ainakaan päässyt tekemään, kun ei ole mitään tuhottavaa ollut saatavilla. Leikit vaan tahtoo yltyä välillä nuiden välillä liian rajuiksi, nii en uskalla keskenään jättää, kun on kuitenkin vielä tuota koko eroa. Lyhyet yksinolot on ollut pentuaitauksessa, ja sielläkin kivasti menee. Ei kuulu ainakaan huutoa eikä jää ulvomaan perään, eikä koita hyppiä sieltä poiskaan. Jospa tän koiran kanssa ei yksinolosta tuliskaan mitään ongelmaa koskaan, vaikka kyllähän se voi olla kun ikää ja energiaa tulee lisää, nii jotain kivaa puuhaa voi keksiä.. No toivotaan, että ei mitää sellaisia tulisi koskaan!!



Ensi viikolla meillä alkaa pentukurssi. Kivaa päästä tekemään häiriössäkin jotain, ettei meistä tule sellasia "kyllä se kotona osaa". Saas nähdä millainen kurssi tää on, mutta innolla odotan. Kuitenkin tavoitteita ois kisatakin vielä joku päivä, eikä jäädä vain kotitokoilijaksi, niin kaikenlaiset kurssit ja tapahtumat on tervetulleita meidän kalenteriin. Ja kunhan rokotukset saadaan kuntoon niin entistä enemmän pääsee "joka paikkaan" :) Oon kyllä vain niin innoissani, kun nyt vihdoin on se ikioma koira, jonka kanssa tehä just sitä mitä itte haluaa.


Mukavaa viikonloppua!


Ninja ja Jenni


tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kuvia ja pikkukuulumiset




Moikka vaan. Paljon on taas ehtinyt tapahtua viime postauksen jälkeen. Pikkanen Ninja painaa jo 8,8 kg ja ekat rokotuksetkin ollaan saatu niskaan tai siis Ninja on saanut ;) Kaikki on sujunut oikein kivasti. Ollaan treffattu uutta koiraystävää ja omistajan ystävää. Koiruleilla oli oikein kivaa ja hienoa, miten Ninja tulee juttuun eri koirien kanssa ja ihmisten kanssa, sekä on heti uusissa paikoissa kuin kotonaan. Kuitenkin (ainakin vielä) on kivaa sekin, ettei Ninja ole liian kiinnostunut ihmisistä vaan touhuilee omiaan tai leikkii toisten koirien kanssa. Toivottavasti näin pysyy jatkossakin, liian ihmisrakaskoira on todella rasittava!




Ollaan tehty tottista ja ajettu jälkeä ja leikitty ja leikitty. Tottisjuttuja ollaan tehty nyt aika vähän, mutta sillon kun tehdään niin tuntuu, että menee vain joka kerta paremmin, kun ei "treenaa" nii paljon. No vois ottaa jonkin ns. viikon tehokuurin vaikka maahan menoon ja jättää sen sitte "muhimaan" ja jatkaa seuraavaksi sivulle tulolla ja perusasennon vahvistamisella. Huippu koiruli!

Jälkeä ollaan tehty ehkä nyt yhteensä se 10 kertaa. Välillä mennyt paremmin välillä taas... no huonommin. N jää "jumittamaan" tai rupeaa makaamaan jos vähänkään ottaa enemmän vetoa valjaisiin. No joskos tuo tuosta vielä. Nyt jätettiin jälki hetkeksi ainakin melkein kokonaan tauolle, aika ei riitä ja muutenkin ehkä tekee hyvää pennun aivoille ja pääkopalle, jos saa siitä taukoa. Ainakin sitä toivon :) Välillä toki jäljet menneet hyvin ja ei ole paineistunut valjasvedosta, ehkä pitää vaan vahvistaa röyhkeyttä.. No saa nyt nähdä. Jälki vain on edelleen niin kivvaa!