Vesi- ja pallohullu eli Ninja

Äh ja pläh että on kuuma, mutta toisaalta en valita; ens viikko on lomaa ja toivon kyllä, että nämä säät jatkuu. Toki välissä vois olla jokin vähän viileämpi päivä, mutta ei oo pakko hei!

Ninja on ollut oma Ninjaitsensä.

Saaks ton pallon jo ottaa?

Ollaan taas vähän enemmän tottisteltu. Sivulletuloja, maahan menoa ja istumista. Sekä tietty katsekontaktia ja luonnellisesti luoksetuloa (paljon paljon). Mukavasti neiti Näppärä osaa jo, ainaki istumisen ja luoksetulot on nopeita ja vauhdikkaita. Maahan menoa käsiavulla ja siellä pysymistä, hieno likka. Meinaa vaan vähän alkaa seurailla kättä kun palkkaa, mutta sekin on saatu jo jotenkin kuriin. Sivulletuloja ja perusasentoa ollaan vahvistettu, oikeaa paikkaa ja siinä pysymistä niin kauan kunnes se kuuluisa "vapaa" käsky kuuluu. Ohjaaja vaatii taas kerran pitkää pinnaa ja huumoria tosi tosi tosi paljon, kun Ninja on niin vauhdikas ja innokas ja se ruoka! No hei motivaatiota löytyy!

Ollaan myöskin leikitty, tennispallolla, patukalla. Ja noutojuttuja vähän dummylla. Pitäis kyllä enemmänkin tehä tuota noutoa, mutta se tuntuu toimivan luonnostaan, nii ei kauheesti olla sitten sitä alettu hinkkaamaan. Innokkaastihan tuo ipana kaikkea kantaa ja tuo (paitsi roskat jotka tietää, että mamma ottaa pois huoh). Mutta eipä oo vielä tullu vastaan mitään mitä ei ois suuhunsa suostunu ottamaan, metallista ruokakippoakin kantais, jos vaan sais. Ja vesikuppi on siis meillä keraaminen, jostain syystä! ;)

Leikkijutut sujuu ja innokas vetämään ja taistelemaan leluista ja tuo niitä mulle, joka on superkivaa! Ja leikkiminen muutenkin tuon pirpanan kanssa on lystikästä!

Ninja sai oman päiväkirjan

Treenejä oon ruvennut kirjaamaan ihan käsipelillä vihkoon, jotta pysyis vähän kärryillä siitä mitä ollaa tehty ja onhan se kiva välillä jotakin ihan oikeesti kirjottaa, kun tätä tietokoneen näppistä saa hakata ihan tarpeeksi.

Yksinolot sujuu aikas kivasti, vielä oon pitänyt rajatussa tilassa erillään meidän toisesta koirasta, mutta jahka vielä vähän kasvaa voivat olla samassa tilassa. Tuhoja ei siis ole ainakaan päässyt tekemään, kun ei ole mitään tuhottavaa ollut saatavilla. Leikit vaan tahtoo yltyä välillä nuiden välillä liian rajuiksi, nii en uskalla keskenään jättää, kun on kuitenkin vielä tuota koko eroa. Lyhyet yksinolot on ollut pentuaitauksessa, ja sielläkin kivasti menee. Ei kuulu ainakaan huutoa eikä jää ulvomaan perään, eikä koita hyppiä sieltä poiskaan. Jospa tän koiran kanssa ei yksinolosta tuliskaan mitään ongelmaa koskaan, vaikka kyllähän se voi olla kun ikää ja energiaa tulee lisää, nii jotain kivaa puuhaa voi keksiä.. No toivotaan, että ei mitää sellaisia tulisi koskaan!!

Ensi viikolla meillä alkaa pentukurssi. Kivaa päästä tekemään häiriössäkin jotain, ettei meistä tule sellasia "kyllä se kotona osaa". Saas nähdä millainen kurssi tää on, mutta innolla odotan. Kuitenkin tavoitteita ois kisatakin vielä joku päivä, eikä jäädä vain kotitokoilijaksi, niin kaikenlaiset kurssit ja tapahtumat on tervetulleita meidän kalenteriin. Ja kunhan rokotukset saadaan kuntoon niin entistä enemmän pääsee "joka paikkaan" :) Oon kyllä vain niin innoissani, kun nyt vihdoin on se ikioma koira, jonka kanssa tehä just sitä mitä itte haluaa.

Mukavaa viikonloppua!


Ninja ja Jenni

Jälleen jälkeä

Palattiin takaisin makkararuutuihin. Jäljestäjä meikäläisessa tahtoo puskea esiin ja selvästi oli vielä liian vaikeaa ymmärtää, että jälki lähtikin menemään askel askeleelta etiäpäin. No nyt sitten pitäis saada toistoja toistoja toistoja. Mutta kuitekin ahnehtimatta liikaa. Ajattelin tehdä tänään taas iltaruuasta uudet ruudut. Tällä kertaa kaksi erikseen.

Eilen siis ajettiin yksi iso makkararuutu (tosin käytän ihan vaan omaa nappulaa). Tein ruudun urheilukentän viereiselle nurmialueelle. Tallasin alueen noin reilu metri kertaa metri. Meni ihan kivasti. Otti häiriötä läheisellä tiellä pyörällä ajaneesta mummelista, mutta jatkoi kuitenkin hetken ihmeteltyään. Nyt ainakin tuntuu, että Ninja taitaa jo alkaa tajuta mitä ollaan alkamassa tekemään. Kun laitan valjaat päälle, nii alkaa heti jo vähän nuuhkimaan. Jäljen vanhentumista odotellessa otettiin vähän tottishömppää urheilukentällä ja käytiin käppäilemässä koulun ritiläportailla. Ei ollut ongelmaa vaan reippaasti kulki menemään.

Ja oli muuten jo sääskiä aikas paljon kun joskus 10 aikaan illalla käytiin ajamassa jälki. Voi yöks jalat ja käet heti täynnä patteja. Ähh!! Mutta tästä taas etiäpäin ja reenie reenie! Minusta tämä on vaan nii kivaa, kun saa tehä oman mielen mukaan ja järkeillä mikä ois paras vaihtoehto tehhä ja mennä. Ja niin kivaa kun saa reenailla ja touhuilla oman koiran kanssa.

Ja yksinoloki on nyt muutamana päivänä sujunut kivasti. Pentu on ollut yksinolot "pentuaitauksessa". Ja mielellään menee sinne, kun pistän sen aitauksen kuosiin. Ei jää ulisemaan enään perään ja kun tulen takaisin nousee makaamasta ja venyttelee vain. Jospa se siitä alkais iloksi muuttua.

Niin ihanaa elämää

No jopas täytyisi yrittää pitää tämä blogin päivitys suhteellisen aktiivisena, nimim. entisten blogien postausväli oli aina liki kuukausi. Nyt kuitenkin ryhdistäydyn ja koitan pitää tämän edes suhteellisen aktiivisena, että saisin tänne kirjoiteltua treenipäiväkirjan tapaista asiaa myös.

Ensimmäinen viikko ja muutama päivä lisää on mennyt kivasti. Ninja on reipas, rohkea ja iloinen pentu. Viime viikonloppuna käytiin miekkosen ja koirien kanssa minun kotopuolessa Suomussalmella. Noin kolmen tunnin matka meni hienosti, välissä pysähdyttiin pissalle, muuten neiti nukkui lähes koko matkan. Ninja matkustaa vielä apparin jalkotilassa, pitäisi saada autoon toinen häkki. No menee se vielä näinkin, kun voimme harjoitella erikseen kotona Ninjan kanssa autohäkissä oloa, kun jätämme Pihkan kotiin. Ei siinäkään enää niin suurta ongelmaa kuin aluksi kamala huuto-orkesteri ja ulina kun pieni ja viaton koiralapsi lukitaan häkkiin?? Nyt siis matkustetaan jo ihan kivasti myös häkissä, jos ulinaa alkaa kuulua murahdan ja neiti on hiljaa. Nyt on ollu viileämpiä päiviä niin autossa matkaaminenkin on ihan kivaa touhua.

Mitäkö me sitten ollaan jo ehitty treenata? No..
Tottis/toko juttuja elikkä istumista, maahanmenoa, katsekontaktia, sivulle tuloa. Kaikkea vaihtelevasti. Kirjoitan nyt itselle muistiin miten mikäkin sujuu:

ISTU: Aina aluksi vahvistan käsimerkillä ekoilla kerroilla, sitten pelkkä käsky. Menee kivasti, tosin välillä huitoo etutassuilla, että ny se nami jo. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. etutassut ja pylly maassa -> nami. suht hyvin pysyy jos kehun rauhallisesti hyvä, muuten voi innnostua ja nousta.

TÄÄLLÄ: eli katsekontakti. Aluksi oli tosi vaikeaa, ekat treenit ei vielä ollenkaan tajunnut juttua, no jätin sitten vielä pennulle mietintään tämän. No seuraavalla treenillä onnistui sitten jo kivasti. Nyt harjoitellaan vaihtelevasti katsekontaktin kestoa ja nopeaa reakointia käskyyn. Näppärä Napero.

MAAHAN: Maahan menoa alettiin harjoitella niin, että ohjasin N:n tavallaan jalan alta, että sen oli pakko painaa myös pylly maahan, kun joutui ns. ryömimään jalan ali. Istun siis itse maassa ja laitan jalan koukkuun ja ohjaan pennun sen ali. Nyt ollaan jätetty jalkaa jo pois, aluksi teen muutaman toiston jalan ali ja loput toistot pelkällä käsimerkillä. Tässä täytyy vain muistaa ohjaajalla, että käsky ennen ohjaamista!! Kivasti alkaa pylly tippua myös alas, mutta tässäkin sitä kähmintää käpälillä tahtoo olla. Eli siihen huomiota jatkossa.

SIVU: Sivulle tuloja ollaan otettu vain muutama kerta, ohjaan jalan mukana lenkin ja sitten sivulle ja perusasentoon. Tässäkin sitä käpälähommaa ilmenee aina välillä, mutta ei niin häirtisettävästi.

Imuttamista ollaan myös harjoiteltu. Kivasti toimii ja samalla vääntelen ja kääntelen eri suuntaan, että tulisi käytettyä myös sitä takapäätä. Hyvin sujuu ja nätisti ottaa namia kädestä, eikä näyki tai pure.

Tottistouhujen lisäksi ollaan harjoiteltu "noutoa", erilaisten esineiden suuhunottoa, jälkeä ja sisälläkin namietsintää. Leikkimistä unohtamatta!

"NOUTO": Saatiin kasvattajalta mukaan pentudammy. Sillä ollaan muutamia kertoja harjoiteltu noutoa. Tuo ihan kivasti mulle heti kun kutsun ja kehun, mutta muutamia kertoja on tehnyt sitä, että käy näyttämässä, mutta lähteekin toiseen suuntaan ja jää mähnäämään itekseen. No täytyy tehdä aina vain yksi kaksi onnistunutta suoristusta ja vaihattaa dami namiin lopuksi.
Leluja ja muita tuo kivasti, joten kaikista niistä saa aina vahvistettua, ja kyllä se aina kuitenkin tuo vaikka mitä, että ei tässä mitää ongelmaa (ainakaan vielä).

JÄLKI: Jäljestystä ollaan tehty nyt kahtena eri kertana, ekalla kerralla tein yhden namiruudun. Hienosti nuuskutti nenu ja jäi into sinne jäljelle mennä takaisin. Toisella kerralla tein kaksi namiruutua, ja nekin hienosti meni, aluksi ohjaus ruudulle meni susille kun rupesi tarjoamaan istumista ja muuta kun osoitin maahan ja sanoin JÄLKI. No sitten hokas pyörimisen jälkeen, että täällä haisee ruoka ja nokka alko pelittää. Molempina kertoina tein jäljet nurmikkoalueella ja toisella kerralla oli hieman häiriötä läheisellä lenkkipolulla kulkevia pyöriä ja lapsien kiljuntaa, mutta ne ei häirinnyt yhtään. Jes!
Nyt käytiin eilen Mustissa ja Mirrissa testaamassa valjaita, että saadaan käyttöön jäljelle, että ehdollistuisi siihen, että jäljellä valjaat päällä. Kaupassa käyttäytyi hyvin ja sai paljon kehuja myyjiltä reippaudellaan ja kyllä sielläkin ihmeteltiin kuinka nuin pikkuinen pentu on nuin rohkea ja reipas. On mulla kyllä hieno pentu! Jospa nuo valjaat olisi sopivat niin kauan, että voi siirtyä isoihin valjaisiin, jotka mulla on jo valmiina oottamassa. Harmittaa kyllä, kun eilen oli tarkoitus käydä iltaruuasta tekemässä pari namiruutua taas, mutta sade pilasi suunnitelmat, jospa tänään ois parempi tuuri ja saatais testata valjaita ihan "tositoimissa" :--)

No leikkimisestä voisin sen verran sanoa, että saalistaa kivasti ja taistelee myös. Toki ihan heppoisasti aina annan heti voittaa ja tuo voiton jälkeen lelua mulle. Kehun ja rapsuttelen koiraa. Sitten "varastan" lelun ja annan vielä voittaa ja kehun niin vietävästi kun tulee näyttämään mulle. Sitten otan lelun ja teen vielä saalisliikettä ja vien lelun pois, jotta jäis kipinää jatkaa leikkiä. Muutama kerta ollaan tehty ja innokas penska on leikkkimään.

Muutenkin arki on sujunut ihan kivasti. Onneksi työt menee nyt kivasti, ettei pennun ole tarvinut olla vielä kovin pitkiä aikoja yksin kotona. Yksinolokin on alkanut sujua paremmin ja paremmin. Ei ainakaan ala heti ulista ja vinkua kun laitan sen pentuaitaukseen. Ja kun tulen takaisin kotiin yleensä nousee makaamasta ja venyttelee eli jospa se siitä!