Epätoivoista aksaa

Toista kertaa valmennusryhmässä. Nyt toisella koutsilla, Harrilla. Voi rähmä, kun taas aluksi jännitin uutta koutsia. Muutenkin tänään tuntui omat jalat ja kädet olevan solmussa. Sekä Ninjalla oli menopäälä niikuin yleensäkin on tapana. Huono yhdistelmä, koutsin sanoin, ei paljo kerkeä miettiä mitä tekee, kun ois pitäny jo tehä. Rimat oli taas 25sia.

Alla rata. Meidän hybersuper tavoite olisi ollut päästä 13 esteelle, mutta ei päästy. 10 asti päästiin. Eka problema tuli 3 esteelle. Siihen piti koittaa tehä jonkinmoinen pakkovalssi ja jotain muuta. Ahaha. Juu ei. Ninja juoks putkesta kovaa ja este imi liikaa niin hyppäs aina suoraan. Harjoteltiin ilman vauhtia, onnistui jotenkin muutamia kertoja. Oli tänään liian vaikeeta, niin vaihdettiin sit tuo 3 suoraksi ilman kiertoa. Sai kyllä juosta taas, että kerkesi jonnekki. 6 esteeltä 8lle oli aika tiukka. Lisäksi minä sekoilin, enkä millää meinannu muistaa tehä valssia tai sitä oikein. Kaikkea sitä. 9 putki oli kyllä vaikea. Ajattelin rataa alkuviikosta kahtoessani, että en kyllä koskaa sais tuota tehtyä. Tehtiin aluksi niin, että lähetin 8lle ja Harri oli 9putkella ja palkkasin kun tuli putkesta. Alkoi onnistua. Minä tietenkin ohjasin väärin nii ei onnistunut kuitenkaan. Vielä vahvistettiin ja saatiin onnistumaan. Tehtiin sit koko rata 1-9.

Taas oli mukavaa uudella koutsilla, vaikka ei mennytkään ihan putkeen, niiku ei varmasti kellään aina. Harrikin oli kiva ja kannustava koutsi. Sain nyt paljon uusia vinkkejä ohjaamiseen. Itseänihän tässä suurimmaksi osaksi täytyykin opettaa ja oppia ohjaamaan.  Pikkuhiljaa, vaikka tänään olikin välillä aikamoista epätoivoaksaa. Pikkulabradori on melekonen.